Elämä Jatkuu… Ja Apu Tuonpuoleisesta Helpottaa Seuraavia Askeleita 💫

Kun tuntuu siltä, että elät keskellä P.S. I Love You -elokuvaa, alat kysyä itseltäsi: voiko tämä todella olla totta? Onko tämä yhteys oikeasti olemassa?

Jos et ole nähnyt kyseistä elokuvaa, P.S. I Love You kertoo kauniin tarinan nuoresta naisesta, Hollysta, joka saa kirjeitä mieheltään Gerryltä – kirjeitä, jotka hän on kirjoittanut ennen kuolemaansa aivokasvaimeen. Kirjeet toimitetaan hänelle miehen poismenon jälkeen, ja niiden avulla Holly saa tukea surutyöhönsä ja uuden elämän rakentamiseen. Katsoin elokuvan vuosia sitten ja itkin silmät päästäni. Ehkä jo silloin osa minusta tiesi, mitä minun elämässäni tulisi tapahtumaan…

Kirjeet auttoivat Hollya löytämään oman äänensä, ilonsa ja itsensä uudelleen. Vaikka Gerry ei ollut enää fyysisesti läsnä, hän jatkoi ohjaamista, tukemista ja toivon antamista. Ja juuri niin on tapahtunut minulle – yhdellä erolla: minun sielunkumppanini ei kirjoittanut kirjeitä ennen lähtöään. Hän alkoi kommunikoida kanssani vasta siirryttyään pois fyysisestä kehostaan.

Reaaliajassa. Henkimaailmasta käsin. 💕💫

Hänen kauttaan olen saanut kokea sielun ikuisuuden. Olen tuntenut – sydämessäni, kehossani ja elämässäni – miten yhteys ja rakkaus eivät lopu kehon lähdettyä. Se toivo ja lohtu, jonka tämä tuo surevalle sydämelle, on sanoinkuvaamaton.

Cecelia Ahern, kirjan kirjoittaja, jonka pohjalta elokuva on tehty, kirjoitti P.S. I Love You -romaanin pelosta menettää läheisiään – ja toivosta, että yhteys voisi jatkua vielä kuoleman jälkeenkin.

Siksi haluan jakaa oman tosielämän tarinani. Muistuttaakseni sinua siitä, että rakkaus ei pääty. Eikä yhteyden tarvitse myöskään päättyä. Tämä ei tapahdu vain elokuvissa, vaan tässä todellisessa maailmassa, jossa sattuu ihmeitä joka päivä.

Kyllä – rakkaamme ovat yhä läsnä. He ohjaavat meitä. He auttavat meitä. He ilmestyvät elämäämme – vain eri tavoin. Yhteyden ei tarvitse olla yhtä vahva tai selkeä kuin minulla, mutta se ei tee siitä epätodellista. Se on todellista.

Ja silti… vaikka saan merkkejä ja viestejä lähes päivittäin (voit lukea niistä lisää tästä postauksesta), epäilys hiipii silti joskus mieleeni. Ihmismieleni kyselee: voiko tämä todella tapahtua? Kuvittelenko tämän?

Mutta sielunkumppanini löytää aina keinon osoittaa, että olen väärässä… 

💌 Rakkauskirjeitä Tuonpuoleisesta 💌

Muutettuani uuteen asuntooni – siihen, johon sielunkumppanini Jannis ohjasi minut merkkien ja telepaattisen viestinnän kautta – kysyin häneltä huolestuneena:

“Voitko vielä tavoittaa minut täältä? Jatkatko merkkien lähettämistä edelleen? Seuraatko minua tänne uuteen asuntoon?”

Se oli hyvin ihmismäinen kysymys – tunsin hieman pelkoa ja epäilyä. Mutta hänen vastaustaan ei tarvinnut kauaa odottaa.

Muutamaa päivää muuton jälkeen tein aamurutiiniani. Avasin kasvovoidepurkin, jota käytän joka päivä – se oli sama rasva, jota olin kuljettanut sairaalassa mukanani – ja siellä se oli:

Sydän. Muodostunut voiteeseen. 💛

En vieläkään tiedä, miten se ilmestyi. Ehkä se muodostui yön aikana. Ehkä hän ohjasi kättäni edellisinä päivinä muodostamaan kuvion niin, että en sitä itse huomannut. Mutta sillä hetkellä kun näin sen – purskahdin itkuun. Rakkautta. Lohtua. Hän. Juuri siinä. Tunsin hänen läsnäolonsa vahvasti.

Ja sitten kuulin hänen sanovan kirkkaasti ja leikkisästi kuten aina: 

“Epäiletkö tätä yhteyttä edelleen?”

Hymyilin kyynelten läpi.
“Yritän parhaani mukaan olla epäilemättä. Rakastan sinua. Ja olen niin kiitollinen, että seuraat minua edelleen kaikkialle.”

Myöhemmin samana päivänä annoin itseni vihdoin levätä. Loikoilin uudessa sängyssäni, uupuneena muutosta, selviytymisestä, järjestämisestä, surusta. Ja sitten… minä näin sen.

Sydän. Seinässä. 💙

Ei kuviteltu. Ei pieni. Muodostunut marmoriin, tyynyni yläpuolelle – hiljaa odottaen, että huomaisin sen. Ja tietysti juuri siinä, missä nukun. En voinut uskoa, että kaikista maailman marmoreista juuri minun uudessa kodissani on sellainen, jossa on sydän…

Itku tuli heti. Koska tietenkin… tietenkin hän tiesi. Tietenkin hän laittoi sen sinne – jotta näkisin ja tietäisin, että tästä asunnosta käsin otan seuraavat askeleeni hänen tuellaan. Se oli jälleen yksi rakkauskirje taivaasta.

Se oli kuin hän olisi sanonut: “Kun vihdoin hidastat, agapi mou (rakkaani)… minä olen aivan siinä lähelläsi. Levossasi. Hiljaisuudessasi. Niissä seinissä, jotka nyt kannattelevat sinua.”

Mutta hänen ei tarvinnut sanoa sitä ääneen. Hän kaiversi sen kiven sisään. Tähän kotiin, johon hän minut johdatti. Ja sillä hetkellä tiesin: en muuttanut vain uuteen tilaan. Muutin uuteen kerrokseen meidän rakkaudessa – ja omassa elämässäni.

Pysyvä. Vankka. 

Valolla ja rakkaudella kaiverrettu.

Rakkauden ja Suojelun Ympäröimänä

Ja kuin kaiken kruunuksi, uuden kotini lähellä on kaksi moottoripyörää ja yksi auto, jotka ovat säännöllisesti pysäköitynä asuntoani ympäröiden — ja kaikissa niissä on rekisterikilvessä numero 23. Juuri se numero, jota hän käyttää ohjatakseen minua — varmistaakseen, että teen sydämestä käsin oikeita valintoja. Varmistaakseen, että kuljen paikkoihin, joissa näen ne sydämet, joita hän haluaa minulle lähettää.

Olen siis kirjaimellisesti hänen rakkautensa ja suojeluksensa ympäröimä. Ja hänen ihanien sukulaistensa ja ystäviensä. Auttaen minua jatkamaan. Helpottaen surua. Rakentamaan uuden elämän tälle saarelle.

Joka. Ikinen. Päivä.

Jos olet menettänyt rakkaasi. Lemmikin. Elämäsi tärkeän ihmisen. Tiedä, että tämä henkilö tai lemmikki on edelleen kanssasi – lähempänä kuin uskotkaan. Merkki voi olla selkeä tai hienovarainen — mutta se voi aina tavoittaa sinut.

Sielu on ikuinen. Rakkaus ei koskaan kuole. Kommunikaatio ja tuki taivaasta on mahdollista, vaikka se tuntuisikin taikuudelta tai epätodelliselta. Mutta SE ON TOTTA – uskoitpa minun tarinaani tai et.

Elämä jatkuu, emmekä voi jäädä kiinni menneisyyteen – mutta jatkaminen on helpompaa, kun saa tukea ja ohjausta tuonpuoleisesta. 💫

Rakastan sua, Dudu mou. Aina. 💕🫶

PS. Olin eilen kävelylläni hiljaa pyytänyt sielunkumppaniltani, että jos hän haluaa lähettää minulle taas sydämiä, niin otan vastaan ne suurella rakkaudella. Ja juuri kun olin saanut tämän postauksen valmiiksi saman päivän iltana ja menin hetkeksi parvekkeelleni katsomaan taivasta, hän vastasi pyyntööni eli lähetti taas sydämen (kuva alla oikealla) 🤍 Ja tietenkin….itkin puhtaasta rakkauden voimasta.